Haltioituvaa intomieheyttä, myrrystävää loihdintaa, tietomiehen tekoja
-
Elävää perinnettä!
Onko yhteytemme kotoperäiseen uskomusperinteeseemme katkennut, vai onko vain niin, että sitä ei aina osata nähdä? Joissain keskusteluissa ja katselmuksissa nousee esille käsitys, jonka mukaan nykypäivän Suomessa luonnonusko ja tietäjyys olisivat vain modernia tuontitavaraa – juuretonta lainaa maailmalta, vailla aitoa kosketuspintaa esivanhempiemme perintöön. Mutta kun astuu ulos, kävelee pellolle tai metsään ja kyykistyy nuotion ääreen, todellisuus… Read more
-
Väki – voima, joukko ja olemus
Väki on itämerensuomalaisen ja laajemmin uralilaisen maailmankuvan yksi keskeisimmistä käsitteistä. Se ei ole pelkkä ”voimaa” tarkoittava sana, vaan avain tapaan hahmottaa todellisuutta. Väki on se perusenergia, joka tekee maailmasta elävän, dynaamisen ja vuorovaikutteisen. Se on aineen tai olion ominaislaadun ja sen mytologisten yhteyksien summa. Read more
-
Väenuskoinen kuolema
Mitä tapahtuu, kun ihmisen löyly karkaa ja hänen elonväkensä hiipuu ruumiissaan? Miten väenuskoisena (väentapaisena) kohtaamme kuoleman? Missä kulkee elämän ja kuoleman välinen raja? Miten vanhat loitsumme ja kuolemaan liittyvät tapamme kuvastavat elon ja kuoleman väkien eli löylyn ja kalman välistä jatkuvaa neuvonpitoa? Read more
-
Ekologisen jälleenhenkistymisen manifesti
Nykyinen ekokriisi ei ole vain teknishallinnollinen ympäristöongelma, vaan merkki syvemmästä unohduksesta. Siitä, että olemme kadottaneet yhteyden omaan luontoomme. On aika muistaa, mitä tarkoittaa olla elossa. Read more
-
Perinteinen verikuppaus
Nykyaikana perinteisestä verikuppauksesta on haluttu riisua vanhakantainen mystiikka ja uskomuksellinen ajattelu pois. Tämä sinänsä ymmärrettävä kehitys on liittynyt vanhojen kansanparannustapojen arvon ja uskottavuuden säilyttämispyrkimyksiin, mitä työtä luonnollisesti arvostan suuresti. Väenuskoisena ja väentapaisena tietäjänoitana pyrin kuitenkin varjelemaan kansanuskoisen ja muinaisuskoisen viisausperinteemme maailmankuvaa osana parantajuuttani. Lisäksi uskon, että muillakin ihmisillä saattaa olla tarve ymmärtää ja käsitellä hyvinvointiin Read more
-
Noidantauti ja sairauskäsitykset
Kun ihminen jostain selittämättömästä syystä kärsii, hän saattaa potea noidantautia. Perinteensä tunteva yhteisö tällöin kannustaa asianosaista ottamaan itselleen joko parantajan, tietäjän tai šamanistista työtä tekevän noidan tehtävät omakseen. Jos ihminen kuitenkin välttelee henkimaailman tarjoamaa vastuuta, eivät hänen kipunsa ja särkynsä katoa minnekään. Noidantauti iskee useimmiten nuorilla aikuisilla, mutta kuka hyvänsä missä tahansa iässä saattaa joutua… Read more
ITTESTÄ
Mie oon perinnekäsitöitten ja esimetallikautisen eräelämän tuntija. Minun heimotausta on Meänmaan lohirikkaasa Tornionjokilaaksosa ja Ylä-Savon erämailla. Mie oon yks Karhun kansan perustajäsenistä.
Väenuskosena ja -tapasena parantajana mie yhistän meijän vanahakantasta noitaperinnettä myöhemmin kehittyneesseen tietäjyythee. Ko mie nostan luontoa ja ryhyn ossaajan tekoihin, mie turvau´un sanaväen ohella minun kannukseen ja rahistimmii, myrrystävvään loihtimisseen, haltioituvvaan intomieheyteen, sekä yksinkertaseen kaheksantavuseen noitalauhluun. Son karhun väki minun noitatoimissa ja tietomiehen teoissa aina. Karhunpalavonta on minun elämää.
Mie kartan talonpoikaisaikakauen mielikuvvaa noijista pahantekijöinä. Sen sijjaan mie samastun syrjäseutujen ja pohojosen ikivanahaan ajattelluun, jonka mukhaa noita on pohojanperuille ja tuonilimaseen naakiva parantaja, joka jumalilta, haltijoilta ja muulta luonnonväeltä saamien keinojen avulla auttaa ihimisiä.
Miika
Perinne kannattelee perinteenkantajia
Auta jumala urhoasi,
muista miestä metsissäsi!
Kipuvuoren juuren alle,
kateet kaikki kuljettele!
Pilat paina loitommalle,
asettele alle järven!
Kirot kyyn kitahan kanna,
lujimmaisen leuan taakse!
Luonnotar ihana impi,
emonen erinomainen,
tule täällä tarvitahan
apuasi huuetahan!
Lepyttele lintuasi,
tämänmoista tyttiäsi,
neuvo neittä nuorempaasi,
naista ilman intomieltä!
SAMMENLUOLA 