Haltioituvaa intomieheyttä, myrrystävää loihdintaa, tietomiehen tekoja
-
Karhun nimi
Kansalliseläimellämme karhulla on suomen kielessä ainakin noin kaksi sataa eri nimitystä. Esittelen tässä kirjoituksessa niistä suurimman osan. Käsittelen myös karhun vanhaa, nimitabun piirissä olevaa tosinimeä. Read more
-
Väenuskoisia runolauluja ja loitsuja
Oma kotoperäinen uskomusperinteemme hengittää ihmisten ja heidän tekojensa kautta. Se elää yhteydestä niin elvytettyyn kuin säilyneeseen henkiseen kulttuuriimme. Väentapaisten nykyään laatimat mitalliset runolaulut ja loitsut ovat tästä yksi esimerkki. Read more
-
Kuurusenvaaran karhusota
Kolarissa, Sieppijärven ja Tornionjoen välissä sijaitsevan Kuurusenvaaran laidalla käytiin 1870-luvulla niin ankara karhunpyytäjien ja karhun välinen taistelu, että sitä muisteltiin vielä 50 vuotta myöhemmin. Tapahtumat ovat jääneet historian lehdille kun kansanperinteenkerääjä Samuli Paulaharju merkitsi ne muistiin kirjaansa ”Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa” (1923) varten. Read more
-
Reality according to Finnish
Below is a short and simple story in English, then the same story in Finnish, and then again the same in English, but this time with more precise meaning of the Finnish words used. The idea is to provide a glimpse of our traditional worldview by using a bit of etymology. Read more
-
Tornionjoki on jumala
Joskus noituessa annetaan tavanomaista isommalla kauhalla. Tämä on lyhyt kuvaus siitä kuinka ystävieni kannustaessa (kannusta eli rumpua lyödessä) kuljin isieni maisemiin, ja miten sain osakseni väyläntajua. Read more
ITTESTÄ
Mie oon perinnekäsitöitten ja esimetallikautisen eräelämän tuntija. Minun heimotausta on Meänmaan lohirikkaasa Tornionjokilaaksosa ja Ylä-Savon erämailla. Mie oon yks Karhun kansan perustajäsenistä.
Väenuskosena ja -tapasena parantajana mie yhistän meijän vanahakantasta noitaperinnettä myöhemmin kehittyneesseen tietäjjyythee. Ko mie nostan luontoa ja ryhyn ossaajan tekoihin, mie turvau´un sanaväen ohella minun kannukseen ja rahistimmii, myrrystävvään loihtimisseen, haltioituvvaan intomieheyteen, sekä yksinkertaseen kaheksantavuseen noitalauhluun. Son karhun väki minun noitatoimissa ja tietomiehen teoissa aina. Karhunpalavonta on minun elämää.
Mie kartan talonpoikaisaikakauen mielikuvvaa noijista pahantekijöinä. Sen sijjaan mie samastun syrjäseutujen ja pohojosen ikivanahaan ajattelluun, jonka mukhaan noita on pohojanperuille ja tuonilimaseen naakiva parantaja, joka jumalilta, haltijoilta ja muulta luonnonväeltä saamien keinojen avulla auttaa ihimisiä.
Miika
Perinne kannattelee perinteenkantajia
Auta jumala urhoasi,
muista miestä metsissäsi!
Kipuvuoren juuren alle,
kateet kaikki kuljettele!
Pilat paina loitommalle,
asettele alle järven!
Kirot kyyn kitahan kanna,
lujimmaisen leuan taakse!
Luonnotar ihana impi,
emonen erinomainen,
tule täällä tarvitahan
apuasi huuetahan!
Lepyttele lintuasi,
tämänmoista tyttiäsi,
neuvo neittä nuorempaasi,
naista ilman intomieltä!