Haltioituvaa intomieheyttä, myrrystävää loihdintaa, tietomiehen tekoja
-
Animismi, kansanparannus, tiede
Perinteistä väenuskoa, šamanistista parantamista ja sielukäsityksiä voidaan tarkastella paitsi kulttuurisina ilmiöinä, myös modernin biofysiikan, systeemibiologian ja neurotieteen valossa. Synteesi siitä, miten uusin tiede selittää ja jopa todentaa muinaisen kansanparannuksen mekanismeja ja maailmankuvaa, on täysin mahdollinen ja tarjoaa kiinnostavan linssin ihmisen biologiaan. Alla on esitelty tämän rajapinnan tärkeimpiä ulottuvuuksia ja tutkimuksen myötä saavutettuja tuloksia. Read more
-
Uralilaisuus ympäristökriisin vastavoimana?
Vanhat uralilaiset kulttuuriperinteemme ja pohjoiset identiteettimme (olivatpa ne sitten kiinni tundran roudassa, taigan loputtomissa metsissä, lehtometsien siimeksessä, paljailla tuntureilla tai tuulisilla merenrannoilla) ovat jo sukuolvien ajan olleet globaalin yhtenäiskulttuurin ja teollisen riiston puristuksessa. Samaan aikaan – huolimatta paikallisista korjausliikkeistä – elonkehämme horjuu syvenevän ympäristökriisin kourissa. Nämä kaksi kriisiä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan saman… Read more
-
”Askel sovinthoon”
Mitä tapahtuu ko Ruottin kirkko kohtaa menneisyytesä tornionlaaksolaisten, kveenien ja lantalaisten kanssa – ja miksi Ruottin valtio laahaa perässä? Kysseesä on vuosikymmeniä kestänheen hiljasuuen murtaminen ja yritys paikata sukupolovien ketjuun lyötyjä haavoja. Read more
-
Elävää perinnettä!
Onko yhteytemme kotoperäiseen uskomusperinteeseemme katkennut, vai onko vain niin, että sitä ei aina osata nähdä? Joissain keskusteluissa ja katselmuksissa nousee esille käsitys, jonka mukaan nykypäivän Suomessa luonnonusko ja tietäjyys olisivat vain modernia tuontitavaraa – juuretonta lainaa maailmalta, vailla aitoa kosketuspintaa esivanhempiemme perintöön. Mutta kun astuu ulos, kävelee pellolle tai metsään ja kyykistyy nuotion ääreen, todellisuus… Read more
-
Väki – voima, joukko ja olemus
Väki on itämerensuomalaisen ja laajemmin uralilaisen maailmankuvan yksi keskeisimmistä käsitteistä. Se ei ole pelkkä ”voimaa” tarkoittava sana, vaan avain tapaan hahmottaa todellisuutta. Väki on se perusenergia, joka tekee maailmasta elävän, dynaamisen ja vuorovaikutteisen. Se on aineen tai olion ominaislaadun ja sen mytologisten yhteyksien summa. Read more
-
Väenuskoinen kuolema
Mitä tapahtuu, kun ihmisen löyly karkaa ja hänen elonväkensä hiipuu ruumiissaan? Miten väenuskoisena (väentapaisena) kohtaamme kuoleman? Missä kulkee elämän ja kuoleman välinen raja? Miten vanhat loitsumme ja kuolemaan liittyvät tapamme kuvastavat elon ja kuoleman väkien eli löylyn ja kalman välistä jatkuvaa neuvonpitoa? Read more
ITTESTÄ
Mie oon perinnekäsitöitten ja esimetallikautisen eräelämän tuntija. Minun heimotausta on Meänmaan lohirikkaasa Tornionjokilaaksosa ja Ylä-Savon erämailla. Mie oon yks Karhun kansan perustajäsenistä.
Väenuskosena ja -tapasena parantajana mie yhistän meijän vanahakantasta noitaperinnettä myöhemmin kehittyneesseen tietäjyythee. Ko mie nostan luontoa ja ryhyn ossaajan tekoihin, mie turvau´un sanaväen ohella minun kannukseen ja rahistimmii, myrrystävvään loihtimisseen, haltioituvvaan intomieheyteen, sekä yksinkertaseen kaheksantavuseen noitalauhluun. Son karhun väki minun noitatoimissa ja tietomiehen teoissa aina. Karhunpalavonta on minun elämää.
Mie kartan talonpoikaisaikakauen mielikuvvaa noijista pahantekijöinä. Sen sijjaan mie samastun syrjäseutujen ja pohojosen ikivanahaan ajattelluun, jonka mukhaa noita on pohojanperuille ja tuonilimaseen naakiva parantaja, joka jumalilta, haltijoilta ja muulta luonnonväeltä saamien keinojen avulla auttaa ihimisiä.
Miika
Perinne kannattelee perinteenkantajia
Auta jumala urhoasi,
muista miestä metsissäsi!
Kipuvuoren juuren alle,
kateet kaikki kuljettele!
Pilat paina loitommalle,
asettele alle järven!
Kirot kyyn kitahan kanna,
lujimmaisen leuan taakse!
Luonnotar ihana impi,
emonen erinomainen,
tule täällä tarvitahan
apuasi huuetahan!
Lepyttele lintuasi,
tämänmoista tyttiäsi,
neuvo neittä nuorempaasi,
naista ilman intomieltä!
SAMMENLUOLA 