Väenuskoisia runolauluja ja loitsuja

Oma kotoperäinen uskomusperinteemme hengittää ihmisten ja heidän tekojensa kautta. Se elää yhteydestä niin elvytettyyn kuin säilyneeseen henkiseen kulttuuriimme. Väentapaisten nykyään laatimat mitalliset runolaulut ja loitsut ovat tästä yksi esimerkki.

Kuurusenvaaran karhusota

Kolarissa, Sieppijärven ja Tornionjoen välissä sijaitsevan Kuurusenvaaran laidalla käytiin 1870-luvulla niin ankara karhunpyytäjien ja karhun välinen taistelu, että sitä muisteltiin vielä 50 vuotta myöhemmin. Tapahtumat ovat jääneet historian lehdille kun kansanperinteenkerääjä Samuli Paulaharju merkitsi ne muistiin kirjaansa "Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa" (1923) varten.

Reality according to Finnish

Below is a short and simple story in English, then the same story in Finnish, and then again the same in English, but this time with more precise meaning of the Finnish words used. The idea is to provide a glimpse of our traditional worldview by using a bit of etymology.

Karhunpyynti 2022

Kun karhunmetsästys Suomessa pyritään estämään luonnonsuojeluperustein, on kyse ideologisesta tai maailmankuvallisesta perusteesta. Toisin sanoen karhunmetsästys pyritään estämään, jotta karhuja ei metsästettäisi, koska "karhuja ei saa metsästää". Väite edustaa tunnetta ja kokemuksellista ajatusta jostain luontoomme liittyvästä.

On souls, väki-force, and healing

According to ancient Finnish beliefs, we all have three souls in addition to our body. What is the meaning and purpose of these souls, and what if our connection to them weakens? How is the concept of väki-force connected to the subject?

Sieluista, väestä ja parantamisesta

Vanhan uskomusperinteemme mukaan meillä jokaisella on ruumiimme lisäksi vähintään kolme eri sielua tai sielunosaa. Mikä merkitys ja tehtävä sieluilla on, ja mitä jos yhteytemme niihin heikkenee? Entä miten väki liittyy aiheeseen?

Kuka sie olet sanomhan mitä mie olen?

Siekö katteine ihiminen sanot, että minun mummin äiti, meijän mammu, ei pitäny minnuu sylisä ko mie olin pikku kläpi vain, ja laulanu minulle niitä vanahoja lauluja sillä oikialla mitalla ja poljennolla? Siekö vihassa huutelija väität, että minun mummi pruukas pälistä tyttärensä pojalle puhasta paskaa siitä miten mie oon ihteni puolesta sen isävainaa?

Väenuskoni?

Väenusko ja väentapaisuus viittaavat etnisten uskomusperinteittemme elpymiseen ja niiden harjoittamiseen nykypäivänä. Kyse on elävästä ja hengittävästä perinnejatkumosta. Mutta mitä nimi "väenusko" tarkoittaa? Miksi ja miten itse olen väenuskoinen?

Sananen savolaisuudesta

Maamme itäosissa kehittynyt savolaisuus on velkaa vähän joka suuntaan, mutta samalla jotain tyystin ainutlaatuista. Miten savolaisuus omana heimoidentiteettinään oikein syntyi? Ja missä oloissa?

Kalevalamitta on meidän

Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee pohjaa vanhaan kahdeksantavuiseen mittaan, joka on yleinen šamaanilaulujen rakenne miltei kaikkialla Pohjois-Euraasiassa. Nelpolvinen trokee on kuitenkin kehittynyt vain ns. itämerensuomalaisten keskuudessa, tuoden myyttejä ja epiikkaa esittävään runolauluumme runsaasti vaihtelua.

Etnisiteetti

Ihminen kuuluu mielellään johonkin itseään suurempaan. Tämä tarve on kautta aikain saanut meidät hahmottamaan enemmän tai vähemmän kaltaisemme joksikin yhtenäiseksi joukoksi. Joksikin, mikä on tarjonnut suojaa ja merkityksiä maailman arvaamattomuuden keskellä. Etninen identiteetti on tästä yksi vahva esimerkki. Ongelmallista on, että tätä luonnollista ryhmäviettiämme on menneisyydessä käytetty hyvän ohella myös pahaan. Mikä onkaan etnisyyden merkitys tulevaisuudessa?

En usko Kalevalaan

Lönnrotin kirjoittama, lähinnä karjalaisen runoepiikan kokoomateos Kalevala on ongelma. Ideologinen tuotos yhdistelee runonsa täysin keinotekoiseen muotoon, alkuperäinen kieli pahoinpideltynä ja perinteinen, ns. itämerensuomalainen maailmankäsitys vahvasti unohdettuna.

Väylän väkeä

Kuten me kaikki, minäkin olen olemassa monen sattumaksi väitettävissä olevan tapahtuman kautta. Yksi näistä on se kun kuulu karhunkaataja Kontta-Pekka vei 1870-luvun puolivälissä eräänä juhannuksena isoisäni isoisän rahakukkaron. Tarinaan liittyy myös ratasjärveläinen suurtietäjä Rovan äijä eli Ratasjärven noita.

Väärin uskottu?

Niin sanottujen itämerensuomalaisten kansojen ja heimojen kulttuurit, kielet, murteet, sekä etniset identiteetit ovat aina olleet tavalla ta toisella toisiinsa kytköksissä. Näin muodoin aiheesta ei ole helppoa kirjoittaa kovin lyhyesti ja yksinkertaisesti, saatika loukkaamatta yhtä tai useampaa lukijaa. Yritetään kuitenkin!

Kannus

Kannus eli rumpu on jo kivikaudella käytössä ollut ikivanha rituaalisoitin. Mikä mahtaa olla kannuksen asema omassa uskomusperinteessämme?

Karhunpyyntiä

Karhun pyytäminen kierroksesta on ollut kautta aikain yleisin karhun metsästystapa. Vanhan tavan mukaan kontion talvipesän kiertämällä jäljittänyt henkilö omasi etuoikeuden myöhemmin talvella järjestettävään pyyntiin, oli kyse sitten pienestä tai isommasta pyyntiseurueesta.

Siperian šamanismia

Itäisten sukukansojemme ja naapuriensa uskomuselämä ei ole sitä mitä joskus ennen. Tämä näkyy Uralin molemmin puolin perinteiden katoamisena, niiden joidenkin osien säilymisenä ja muutoksena, sekä uususkonnollisiakin piirteitä saaneen henkisen kulttuurimaiseman kautta.

Myytit ja selviytyminen

Uudelleenperinnekulttuuristuva ja myyttivauras yhteisö on aineellisesti ja henkisesti mahdollisimman omavarainen. Se on luonnonvara-alueellaan järjestäytynyt ravintoa tuottavien elinkeinojen vaatimusten mukaisesti yhteen. Se on turvallisuuden tuottaja, sekä kulttuurisesti arvostettu toimija.