Pajat

Metsänmiete (2020).

  Olen vuosien saatossa suunnitellut ja toteuttanut lukemattomia työpajoja sekä kädentaitokursseja, joiden aiheet ovat liittyneet muinaistekniikkaan ja primitiivitekniikoihin, kivikauteen, sekä kotoperäisen uskomusperinteemme eri sisältöihin. (Katso työpajatarjonnasta tarkemmin tämän sivun loppupuolella.)

  Osaamiseni työpajojen aiheisiin liittyen juontuu yli 35 vuoden harrastaneisuudestani muinaisteknisissä käsitöissä sekä vanhakantaisessa ja primitiivisessä eränkäynnissä. Lisäksi olen toiminut yhdeksän vuotta muinaistekniikan aineopettajana Mynämäen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, missä erikoistuin nahan perinteisiin parkitusmenetelmiin, erilaisiin primitiivitekniikoihin kuten kiveniskentään ja kitkatuleen, muinaisiin pronssivalumenetelmiin, sekä puu- ja luutöihin. Vuoden 2015 jälkeen olen pitänyt muinaistekniikan lyhytkursseja alan opiskelijoille Varsinais-Suomessa, sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lisäksi olen pitänyt alan kädentaitokursseja yksityisryhmille Suomessa, Norjassa, Walesissa, Tanskassa ja Saksassa.
  Valmistamiani kivikauden esinekulttuuriin liittyviä esinerekonstruktioita on ollut esillä mm. Luonnontieteellisessä museossa (Helsinki), Espoon kaupunginmuseossa, Kierikkikeskuksessa (Yli-Ii), Saarijärven kivikauden kylässä, Forssan museossa, Sagnlandet Lejre -ulkomuseossa (Tanska), Stenaldercenter Ertebølle -ulkomuseossa (Tanksa), Archäologisches Ökologisches Zentrum Albersdorf (Saksa) -ulkomuseossa, sekä Stichting Museumpark Archeonissa (Alankomaat).

Tekemiäni esineitä Stichting Museumpark Archeonissa (2024).

  Olen Kivikauden toimintaryhmä Kuttelon sekä Suomen primitiivitaitojen seura ry:n (SPS) perustajajäseniä. SPS on sittemmin lopettanut toimintansa, mutta Kuttelo elää edelleen. Toimintaryhmäämme liittyen olen havainnollistanut kivikauden kädentaitoja ja elämää sekä maallikoiden että kollegoitteni edessä noin 20 vuoden ajan. Vierailukohteita ovat olleet mm. Kierikkikeskus, Saarijärven kivikauden kylä, Espoon kaupunginmuseo, Sagnlandet Lejre -ulkomuseo, Stenaldercenter Ertebølle -ulkomuseo, sekä Archäologisches Ökologisches Zentrum Albersdorf -ulkomuseo.
  Olen esiintynyt aihepiirin liittyen lyhytelokuvissa, sekä konsultoinut TV- ja elokuvatuotantoja aiheesta.
  Muinaistekniikkaan ja primitiivitekniikoihin liittyviä tekstejäni on julkaistu mm. Bulletin of Primitive Technology -julkaisusarjassa (USA).
  Uskomusperinteisiimme liittyen olen esiintynyt kahdessa eri TV-sarjassa (Metsien kätkemä, Madventures Suomi).

  Olen ohjannut School of European Swordsmanship -miekkailukoulun Turun haaraa useita vuosia 2000-luvun alkupuolella, ohjaten keskiaikaisista taistelutaidoista kiinnostuneita kamppailulajiharrastajia pitkämiekan saloihin.
  Primitiivijousimetsästystä olen harrastanut hyvin pitkään.

Jousimetsällä (2017).

  Jokainen nykyisin ohjaamani kädentaitokurssi ja työpaja on muunneltavissa vastaamaan erilaisten osallistujaryhmien tarpeita.
  Alempana luettelen esimerkkejä työpajoista, sekä esittelen lyhyesti niiden mahdollisia sisältöjä karkeine läpivetoaikoineen. Jos kiinnostuit aiheesta tai haluat kysyä muista mahdollisista pajasisällöistä, ole rohkeasti yhteydessä.

Miika
miika.vanhapiha@iki.fi

  Kurssilla luomme katsauksen loitsuperinteemme taustalla olevaan maailmankuvaan. Käymme läpi joitain loitsuperinteemme ominaispiirteitä, sekä pohdimme omia yksilöllisiä tavoitteitamme loitsimisen osalta. Pohdimme mitä loihtiminen meiltä mahdollisesti vaatii, sekä mitä loihtiminen meille voi mahdollistaa.
  Tutustumme loitsuperinteemme sanastoon ja loihdinnassa käytettyyn kahdeksantavuiseen muotoon. Kurssin päätteeksi laadimme pienryhmissä tai yksittäin omia loitsuja, joita osallistujat voivat halutessaan esitellä muille.

Kesto: 2 – 4 tuntia, sopimuksen mukaan.

Kannus (2019).

  Luomme katsauksen eri perinnekultuurien ja alkuperäiskansojen käyttämiin kädessä kannateltaviin kehärumpuihin, niiden rakenteisiin, sekä ulkonäköön. Pohdimme kulttuuriomintaan liittyviä kysymyksiä kansatie-teellisen tiedon sekä elossa säilyneiden käsityö- ja uskomusperinteiden osalta.
  Tutustumme 1600-luvun aikalaiskuvauksiin koskien suomalaisheimoisen uskomusperinteen kehärumpua eli kannusta.
  Tutustumme perinteisten kehärumpujen tavanomaisiin valmistusaineisiin ja teemme omat valintamme niiden suhteen. Valmistamme kannuksen joko usean työvaiheen myötä tai lyhennetyllä aikataululla yhden päivän aikana. Viimeksi mainittu vaihtoehto edellyttää etukäteen valmistamieni kehäpuiden sekä kalvonahkojen käyttöä.
  Kannuspajan voi järjestää yhden, kahden, kolmen, neljän tai viiden päivän pituisena (kts. alla). Tarkasta aikataulusta sovitaan osallistujien kanssa erikseen.

Kesto 1 päivä (8 tuntia)

  • kannuksen kokoaminen valmiista kehäpuusta ja kalvonahasta yhden työpäivän aikana, kannuksen koristelu

Kesto 2 päivää (4 + 8 tuntia)

  • valmiin kehäpuun taivutus
  • seuraavana päivänä kehäpuun viimeistely ja kannuksen kokoaminen, sekä kannuksen koristelu

Kesto 3 päivää (8 + 4 + 8 tuntia)

  • kehäpuun muotoaminen raaka-ainelankusta
  • seuraavana päivänä kehäpuun taivutus
  • kolmantena päivänä kehäpuun viimeistely ja kannuksen kokoaminen, sekä kannuksen koristelu

Kesto 4 päivää (8 + 8 + 4 + 8 tuntia)

  • kalvonahan karvaaminen, hapanliko, sekä kehikointi
  • seuraavana päivänä raakanahan viimeistely ja purku kehikolta, sekä kehäpuun muotoaminen raaka-ainelankusta
  • kolmantena päivänä kehäpuun viimeistely ja taivutus
  • neljäntenä päivänä kehäpuun viimeistely ja kannuksen kokoaminen, sekä kannuksen koristelu

Kesto 5 päivää (8 + 8 + 8 + 4 + 8 tuntia)

  • kauriin tai peuran raakavuodan kalvaaminen ja asettelu emäslikoon
  • noin viikon kuluttua kalvonahan karvaaminen, neutralointi, sekä kehikointi
  • kolmantena kurssipäivänä raakanahan viimeistely ja purku kehikolta, sekä kehäpuun muotoaminen raaka-ainelankusta
  • neljäntenä päivänä kehäpuun taivutus
  • viidentenä päivänä kehäpuun viimeistely ja kannuksen kokoaminen, sekä kannuksen koristelu

  Tutustumme uskomusperinteemme käsityksiin tulesta, sekä kitkatuli-menetelmien korostuneeseen asemaan ”pyhän tulen” sytyttämisessä. 
  Käymme läpi kitkatulimenetelmissä käytettyjä luonnonmateriaaleja, sekä eri kitkatulimenetelmien vaatimia kädentaitoja.
  Tutustumme pikaisesti eri kitkatulimenetelmistä käsiporauksen, tuliauran, sekä tulisahan käyttöön. Valmistamme tuohirullan eli ns. linnunpesän, joita käytämme kitkatulen sytyttämiseen. Harjoittelemme pienryhmissä tulen sytyttämistä käsiporausmenetelmällä, mahdollisesti myös jousiporalla ja tulisahalla.
  Käymme läpi kitkatulen luomiseen liittyviä käytännön vinkkejä ja neuvoja. Kurssin loputtua jokainen on luonut joko yksin tai osana isompaa ryhmää tulet kitkalla.
  Kertaamme tuliturvallisuuteen liittyviä asioita, sekä tulenpitoon liittyvää lainsäädäntöä.

Kesto: 2 – 6 tuntia, sopimuksen mukaan.

Valkean sytyttelyä.

  Tutustumme ihmisen kivikaudella käyttämiin kivilajeihin, sekä niiden ominaisuuksiin kiveniskennän näkökulmasta. Käymme läpi joitain kivikauden kiveniskentätapoja paleoliittiselta ja mesoliittiselta kivikaudelta.
  Tutustumme kiveniskennän käytännön perusteisiin kovaiskennän osalta, samalla kun luomme katsauksen kiveniskennän teoriaan. Tämän jälkeen tutustumme pehmytiskentään, sekä sen vaatimiin työtapoihin.
  Harjoittelemme painallustekniikoita iskemiemme teräaihioiden reunoilla, pyrkien niiden johdonmukaiseen muotoiluun ja terien käyttöominaisuuksien hallintaan. Yhdistämme kova- ja pehmytiskennän sekä painallustekniikat yksinkertaisten nuolenkärkien, veitsien, sekä kaapimien valmistuksessa.
  Tutustumme epäsuoran pehmytiskennän perusteisiin.

Kesto: 8 – 16 tuntia, sopimuksen mukaan.

  Tutustumme hirvieläinten jalkaluihin sekä kallon anatomiaan hampaineen. Tutustumme umpi- ja ontelosarvien rakenteeseen sekä käyttökelpoisuuteen erityyppisten käsitöiden näkökulmasta.
  Mikäli työpaja pidetään metsästyskauden aikana, työskentely voi alkaa hirven- ja peuranjalkojen nylkemisellä sekä näin irrotetun raakavuotapalan säilytykseen asettamisella, jänteiden talteenotolla, luiden ja kyntysten irrottamisella, sekä kookkaiden metatarsaali- eli putkiluiden puhdistamisella. (Tähän asti työpajan kesto on yksi työpäivä eli 8h). Työskentely voi alkaa myös nautojen raakasarvien keittämisellä ja tohlon irrottamisella, sekä ontelosarvien puhdistamisella ja kuivaamisella. (Myös tämän osion kesto on yksi työpäivä eli 8h).
  Valmistamme luusta tai sarvesta korun tai käyttöesineen. Viimeksi mainittu voi olla taltta, veitsi, nuolen- tai keihäänkärki, tuura, neula tai naskali, kirveenterä, harppuunankärki tms.

Kesto: 8 + 8 tuntia.

Luuveitsi.
  • kauriin tai peuran raakavuodan kalvaaminen ja asettelu emäslikoon
  • noin viikon kuluttua kalvonahan karvaaminen, neutralointi, sekä kehikointi
  • kolmantena työpäivänä raakanahan viimeistely ja purku kehikolta

Kesto 3 päivää: 8 + 8 + 4 tuntia.

Limsiöllä kirjontaa iholle (2019).

  Oli kyse sitten kasviparkituksesta, kasvirasvaparkituksesta, aivo-parkituksesta, rasvaparkituksesta, pintanahasta, buckskin-nahasta, taljoista, turkiksista… ”Nahan väki” -kursseilla voin ohjata kiinnostuneita melkeinpä mihin hyvänsä perinneparkitusmenetelmään. Työpajojen pituudet vaihtelevat asetettujen tavoitteiden mukaan.

Kesto: esim. 1-10 päivää.

  Valmistamme tuohilevyistä vanhakantaisen astian tai vakan juuri-punoksineen. Voimme hyödyntää työkokonaisuuden valmistuksessa myös puuta, nahkaa, sekä perinteistä tököttiä.

Kesto: 8 + 8 tuntia, sopimuksen mukaan.

  Harjoittelemme kauriin, peuran tai hirven jalka- tai selkäjänteistä valmistettujen säikeiden punontaa langoiksi ja nyöreiksi sekä käsin että värttinällä. Kuorimme kuusenjuuria ja halkaisemme niitä kahteen, kolmeen, sekä neljään osaan. 
  Käytämme käsittelemiämme kuusenjuuria kahden tuohilevyn kiinnittämiseen limisaumalla toisiinsa, käyttäen sekä etupistoa että yliluotteluommelta.
  Valmistamme nokkosenvarsista kuituja, ja punomme niistä lankoja sekä nyörejä niin kuivana kuin märkänäkin.
  Valmistamme raakanahasta lujan kaapelimaisen nyörin.
  Käsittelemme kasviparkittuja pintanahkahihnoja sekä aivoparkittuja buckskin-hihnoja erilaisiksi punoksiksi.

Kesto: työpajan avoitteista riippuen 4-16 tuntia.

  Luomme katsauksen eri perinnekulttuurien vanhakantaisiin asumus-tyyppeihin, painottaen pohjoisia lehto- ja havumetsävyöhykeitä, taigaa, sekä tundraa.
  Valitsemme käytettävissämme olevan maaston mukaan tarkoituksiimme mahdollisimman hyvin sopivan asumustyypin. Rakennamme asumuksen maastossa yhden tai kahden päivän aikana. Käytämme enimmäkseen suoraan maastosta saamiamme luonnonmateriaaleja. Näiden lisäksi voimme käyttää mukanamme tuomia tuohilevyjä, nahkoja, taljoja, sekä kiinnityksiin sopivia raakanahka- ja kasvikuitunyörejä.

Kesto: 8 – 16 tuntia, sopimuksen mukaan.

Lihaa ja kuuta (2015).
Syömässä luuydintä (2012).

  Valmistammme primitiivijousen etukäteen valikoidusta lautatavarasta tai vaihtoehtoisesti luonnollisista rankapuista. Lisäksi valmistamme jousta varten jänteen sekä 1-3 tylppä- tai ratakärkistä nuolta sulituksineen. Nuolien materiaali voi olla joko kaupallista pyörörimaa tai luonnosta kerättyä puunvesaa. Jännemateriaalina on dacron-kuitu.
  Työpajan kesto on 3 – 6 työpäivää, riippuen valitsemistamme valmistusaineista sekä käyttämistämme työmenetelmistä. Luonnonmateriaalit ja käsityökalut vaativat pidemmän työajan, kun taas sähkötyökaluin sekä puukaupan materiaaleja käyttäen kurssi on vain kolmepäiväinen.
  Kaikki osallistujat saavat käyttöönsä tulostetun kurssimateriaalin.

Kesto: 3 – 6 työpäivää, sopimuksen mukaan.

”Taitajan väki” on pidempikestoinen kurssikokonaisuus, jonka aikana käymme läpi ns. primitiivitaitojen keskeisimmät perusteet. Näitä voivat olla:

  • valkean rakentaminen ja sytyttäminen kitkatulella, sekä tuliturvallisuus
  • alkeellisen asumuksen valmistaminen luonnosta saatavilla aineksilla
  • veden puhdistus keittämällä sekä muilla keinoin, ainoastaan luonnonmateriaaleja käyttäen
  • primitiiviset astiat, sekä kuumilla kivillä keittäminen
  • yksinkertaisten kiviterien valmistaminen iskemällä ja hiomalla
  • kasvi- ja eläinkuitujen käyttö erilaisten lankojen, nyörien, sekä punosten tekemiseksi
  • alkeellisten jalkineiden valmistus luonnonmateriaaleista
  • pienten nisäkkäiden ja lintujen pyynti alkeellisin menetelmin, sekä kalastus itse tehdyin primitiivivälinein
  • pohjoisen luonnon helpoimmmin tunnistettavat ravintokasvit, marjat ja sienet, sekä niiden keräily
  • luonnosta saatavan ravinnon kypsennys ja varastointi eri tavoin
  • jokamiehenoikeudet
  • hätäensiapu (selkeimmät prioriteetit modernin tiedon valossa)
  • ruumiin ja mielen sopeutuminen haasteellisiin eräoloihin

  Taitajan väki -kurssikokonaisuus kestää vähintään yhden viikon kesäolosuhteissa ja yhden viikon syksyllä, yhteensä siis vähintään kaksi viikkoa. Opetuksen tarkemmat yksityiskohdat ja kurssin kesto vaihtelevat aina sopimuksen mukaan. Pääpaino on luonnossa tapahtuvalla lähiopetuksella.
  Vähimmäistavoitteena kurssilla on omaksua riittävä tietopohja sekä osaaminen, jotta pohjoismaisessa metsäympäristössä tapahtuvan lyhytaikaisen selviytymisen (muutama vuorokausi) vaatimukset ovat selvillä, ja selviytyminen kurssilaiselle mahdollista.
  Kurssi sopii erityisen hyvin esihistoriasta ja varsinkin kivikaudesta kiinnostuneille erähenkisille ihmisille, sekä kaikille varautumisesta, selviytymistaidoista ja omavaraisuudesta kiinnostuneille. Vähimmäisikä kurssille on 16 vuotta.

Talvista touhua (2012).

  Hyväksyn kunakin ajankohtana ohjattavakseni yhdestä neljään henkilöä, joiden tavoitteena on syvällisempi sukellus perinteiseen noituuteen ja vanhakantaiseen tietäjyyteen. Ohjaus voi tähdätä ohjattavan vähittäiseen kypsymiseen noidantaitoiseksi toimijaksi, tai esikristilliseen uskomusperinteeseemme kuuluvan maailmankuvan omaksumiseen ja erilaisten vähäisempien taikakeinojen oppimiseen. Ensin mainitussa tapauksessa tavoitteena on varsinainen noituus ja noidan työ (tai tietäjyys ja parantajan toimi), jälkimmäisen sopiessa kenelle hyvänsä väenuskoiselle luomaan jokapäiväiseen eloon ja kokemuskenttään väentapaista sisältöä sekä merkitystä.
  Ohjauksen luonteesta ja ohjaussuhteen pidemmästä kestosta johtuen valitsen jokaisen ohjattavani keskustelujen sekä tapaamisen perusteella. Mikäli omana hakeutumisaikanasi minulla on jo useita oppilaita, voit halutessasi asettua jonoon.
  Tapauksesta riippuen ohjaajan ja ohjattavan välinen järjestely voi kestää muutamista viikoista jopa useampaan vuoteen. Osa kahdenvälisestä viestinnästä tapahtuu etäyhteyksin, mutta pääpaino on kohtuu säännöllisillä tapaamisilla, joista osa tapahtuu luonnon helmassa.

  ”Ihen väki” ohjauksen aikana nojaan kaikessa välittämässäni tiedossa suomalaisheimoiseen, sekä laajemmin katsottuna uralilaiseen perinteeseen. Lisäksi turvaan – kuten kaikki noidat ja tietäjät kaikkina aikoina – omakohtaisiin oppeihini henkimaailmaa ja maailman rakennetta, sekä eri väki-voimia koskien.
  Ohjauksen tärkeimpiä aiheita ovat erilaiset syntymyytit, alkeisvoimat, maailman kolmikerroksinen rakenne, paikkahaltijat, lajihaltijat (emuut), esivanhempien väki ja vaikutus, sekä elinkeinotaikuus ja loitsuosaaminen. Keskiössä ovat lisäksi erilaiset kateet, kirot, pilaukset, säikäykset, kalmat ja martaat, vaivat ja sairaudet, sekä kaikkien näiden hoito sekä selvittely. Oleellisia ovat myös löyly ja itse ja luonto, oman luonnon nostattaminen, henkiauttajat, henkimatkat, sekä tämän- ja tuonilmaisen näkeminen. Tärkeitä ovat myös kahdeksantavuinen noitalaulu, kannuksen ja rahistimien ja kapuloiden käyttö, sekä väkiäänen tuottaminen. Rituaalitaidoista mainittakoon mm. lyyliminen, nimenanto ja tervehyttäminen, pyyntikauden peijaiset, karhunpalvonnan erityispiirteet, sekä kuolemaan ja maahanpanijaisiin liittyvät asiat.
  Opittavia asioita on siis paljon, mutta lohdutukseksi voin sanoa, että hyvin harvoin noita tai tietäjä on kaikessa täysi tekijä. Olemmekin vahvoilla jäillä usein vain muutamissa työhömme ja kohtaloomme kuuluvissa asioissa. Noitien keskuudessa on siksi aina ollut erikoistumista. Samalla tavoin monilla tekijöillä on erityissuhde vain tietyn maantieteellisen alueen henkimaailmaan. Johdonmukainen tutustuminen omaan noitaolemukseen on väistämätön osa polkuamme.

Create a website or blog at WordPress.com